Connemaranponi

Rodun alkuperä

Suositun ja sitkeän connemaranponin nimi viittaa Connemaraan, joka on jylhää seutua rodun kotimaan Irlannin länsiosassa. Rodun alkuperää voidaan seurata ainakin 2 500 vuotta ajassa taaksepäin, jolloin kelttisoturit toivat saarelle poneja. Legendan mukaan 1500-luvulla rannikon edustalla upposi espanjalaisia laivoja, ja merestä hengissä selvinneet espanjalaiset berberinhevoset uivat rantaan ja risteytyivät saarella jo asuneiden villiponien kanssa. Kartanonherrat risteyttivät rotuun hackneyhevosta 1800-luvun lopulla, mutta niiden vaikutuksia ryhdyttiin kitkemään pois heti kantakirjan avaamisen jälkeen. Englantilainen ja arabialainen täysiverinen ja irlannintyöhevonen ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että connemaranponilla on nykyään hyvä maine harrasteponina, jolla on hyvä luonne ja luontaista hyppykykyä.

Rakenne

Kaunis pää, melko leveät mutta ei karkeat leukaperät, leveä otsa ja suuret ystävälliset silmät. Melko pitkä kaula, joka ei saa olla liian paksu.  Pitkä, viisto lapa. Tiivis ja vankka suurilinjainen runko. Vahva takaosa ja lanne. Tukevat jalat, vahva luusto. Hyvät kaviot.

Tyypillisiä piirteitä

Varmajalkainen, ketterä, sitkeä ja kestävä. Helppohoitoinen. Monikäyttöinen ja tunnettu hyppykyvystään. Hyppää usein paremmin kuin isommat hevoset.

Luonne

Lempeä, maltillinen, yhteistyöhaluinen, älykäs.

Säkäkorkeus

Normaalisti 128–148 cm kantakirjattaessa. Ylikorkeat tammat voidaan merkitä esikantakirjaan.

Käyttötarkoitus

Este-, kenttä-, koulu-, metsästys- ja maastoratsastus, näyttelyt, valjakkoajo, myös lännenratsastus.

Alkuperämaa

Irlanti, Eurooppa.