Hevossanastoa

A

Aachenturpahihna – Yleinen turpahihnamalli, jossa on myös alaturpahihna. Vrt. englantilainen turpahihna.

Ahdaskinttuisuus – Asentovirhe, jossa takajalat ovat liian lähellä toisiaan.

Ajaja – Hevosen vetämän vaunun tai reen ohjaaja. Esimerkiksi valjakkoajossa on ajaja.

Alalinja – Hevosen rungon alaosan ääriviiva (etujalkojen välistä takajalkojen väliin).

Alastulo – Hevonen laskeutuu maahan esteen jälkeen.

Albiinohevonen – Täysin valkoinen hevonen, vaaleanpunertava nahka. Väri johtuu pigmentin puuttumisesta.

Alkuperäisrotu – Ssimerkiksi brittiläiset ponirodut, kuten newforestinponi ja welsh-ponit.

Aloittelija – Ratsastuksen vastikään aloittanut henkilö.

Amble – Yhdysvalloissa käytetty nimitys passikäynnistä.

Antura – Kavion osa.

Asetus – Hevonen taivuttaa niskaansa sen verran oikeaan tai vasempaan, että ratsastaja näkee sen oikean silmäkulman ja sieraimen reunan. Hevosen vartalo ja kaula pysyvät suorina.

Avut – Ratsastajan antamat merkit, joita hevonen on koulutettu ymmärtämään. Avut annetaan istunnalla, pohkeilla, ohjilla, äänellä, raipalla ja kannuksilla.

 

B

Banketti – Este, jossa hevonen hyppää penkereelle, laukkaa tai ravaa muutaman metrin ja laskeutuu toiselta puolelta alas.

Beduiinit – Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa vaeltava paimentolaiskansa, jonka elinkeinona on karjanhoito.

Bridong – Ohut nivelkuolain, jota käytetään kankikuolainten kanssa.

Bootsit – Jos hevonen kolhii liikkuessaan ruununrajojaan, bootsit suojaavat. Niitä on eri malleja, osa vedetään kavion päälle, osassa on tarra. Käytetään erityisesti hokkiaikaan. Kutsutaan myös kumikelloiksi.

 

C

Chambon – Apuohjat, jotka kulkevat hevosen jalkojen välistä niskaremmin renkaisiin ja niistä kuolainrenkaisiin.

 

D

Deltaohjat – Lyhyet ohjat, jota käytetään esim. pelham-kuolainten kanssa. Ne haarautuvat päästä niin, että toinen pää kiinnitetään kuolainten alempaan ja toinen ylempään renkaaseen.

Diagonaalinen askellaji – Hevonen ojentaa samaan aikaan vasemman etujalan ja oikean takajalan, seuraavalla askeleella samaan aikaan oikean etujalan ja vasemman takajalan.

 

E

E – ”Emän” lyhenne sukutaulussa

Englantilaistyylinen ratsastus – ”Tavallinen” ratsastustapa, jota käytetään koulu- ja esteratsastuksessa. (Tunnetuimmat englantilaiset ratsastuslajit ovat koulu-, este-, ja kenttäratsastus.)

Englantilainen turpahihna – Turpahihnassa ei ole alaturpahihnaa.

Enimmäisaika – Aika, jota ei saa ylittää. Esteratsastuksessa ratsukoille annetaan virhepisteitä, jos ne ylittävät enimmäisajan.

Eohippus – Hevosen kantaisä, jonka korkeus on vain n. 25 cm.

Esittäminen – Hevosen esitteleminen riimusta tai suitsista. Taluttaja kävelee tai juoksee hevosen vasemmalla puolella.

 

F

FEI – Fédération Equestre Interationale eli kansainvälinen hevosurheiluliitto.

Flehmen-ele – Hevonen kohottaa päätään ja ylähuultaan halutessaan tutkia jotain hajua tarkemmin. Tätä kutsutaan ”Flehmen”-eleeksi.

Fox trot – Ks. ketunravi.

 

G

Galwaynen viiru – Tumma viiru, joka alkaa erottua hevosen kulmahampaissa sen ollessa 10-vuotias. Viiru on suurimmillaan 20-vuotiaalla hevosella, ja 30-vuotiaalla se häviää.

Gramaanit – Hevosen apuohja, jolla hevonen yritetään saada kulkemaan paremmassa muodossa. Gramaanit näyttävät pitkiltä ohjilta, jotka vedetään kuolainrenkaan läpi ja kiinnitetään joko etujalkojen väliin tai sivuille satulavyöhön.

Grand Prix – Vaikeimmat koulu- tai esteratsastusohjelmat kansainvälisissä kilpailuissa.

Groomi – Avustaja, jonka tehtävänä on tasapainottaa valjakkoajossa vaunuja tiukoissa käännöksissä.

 

H

Hackamoret – Kuolaimettomat suitset.

Haja-asento – Hevosen etujalat ovat viistosti sen linjan ulkopuolella, joka vedetään hevosen ryntäistä kohtisuoraan maahan.

Hajavarpaisuus – Hevosen kaviot ovat ulospäin kääntyneet.

Haka –Pieni aitaus.

Hallakko – Hallakoita ovat puna- (pohjaväri rautias) ja ruunihallakko (pohjaväri ruunikko) sekä hiirakko (pohjaväri musta) eli hallakoiden karva voi olla vaaleanpunertavanruskea, kellertävä, harmaa tai kellanharmaa.  Vuonohevoset ovat aina hallakoita. Kuva: Bob Langrish

Halter-luokka – Lännenratsastuksen näyttelyluokka, hevoset esitetään taluttaen.

Hammasloma – Hevosen etu- ja poskihampaiden välissä oleva kolo, johon kuolaimet tulevat.

Hammaspiikit – Hevosen hampaisiin tulee hammaspiikkejä, jos hammas kuluu epätasaisesti joltain reunaltaan. Hammaspiikit hankaloittavat syömistä ja sattuvat hevosta. Siksi hevosen hampaat raspataan säännöllisesti.

Harjamarto – Harjan kasvukohta kaulasta.

Harrastehevonen – Hevonen, joka koulutuksensa mukaisesti soveltuu harrastajan käyttöön.

Hevosauto – Iso auto, jonka takaosassa hevoset voivat matkustaa. Usein puhutaan myös hevosrekasta. Traileri on autolla vedettävä perävaunu.

Hevosnäyttely – Näyttelyssä arvioidaan, kuinka hyvin hevosen rakenne ja luonne täyttävät rotumääritelmän vaatimukset.

Hevospassi – Suomen Hippos myöntää rekisteröidyille hevosille hevospassin (ennen oli rekisteritodistus). Passiin merkitään tunnistustiedot ja rokotukset.

Herasilmä – Silmäterä, jossa ei ole pigmenttiä ja se näyttää vaaleansiniseltä.

Hivuttaminen –  Hevonen hivuttaa jalallaan viereistä jalkaansa eli osuu siihen liikkuessaan. Johtuu jalan virhe-asennoista.

Hivutussuojat – Käytetään hevosen jaloissa, jos hevonen hivuttaa.

Hokit – Hevosenkenkiin kiinnitettävät ruuvit, jotka estävät liukastumista talvella.

Hunter – Brittiläinen metsästyshevonen, joka on koulutettu metsästysratsastukseen.

Hunter-hevonen voi olla minkä rotuinen tahansa.

Hylkääminen – Ratsukon sulkeminen kilpailun ulkopuolelle. Voi koskea tiettyä luokkaa tai koko kilpailua. Ratsukko voidaan hylätä esimerkiksi estekilpailuissa, jos hevonen kieltää kaksi kertaa esteelle.

Häntäremmi – Häntäremmi kiinnitetään satulan takakaaren takana olevaan renkaaseen. Toisessa päässä on hännän alta pujotettava lenkki. Remmi estää satulaa luisumasta eteenpäin. Yleensä pikkuponeilla täytyy käyttää häntäremmiä, koska niillä on matala selkä ja pienet lavat, jolloin satula liukuu helposti eteen.

Häntäsuojus – Suojaa hevosen häntää kuljetuksen aikana.

 

I

I – ”Isän” lyhenne sukutaulussa.

Impata – Hevonen nojaa ylähampaansa esimerkiksi karsinan ovea tai ruokakuppia vasten ja nielee ilmaa. Jotkin hevoset osaavat impata myös ilman tukea. Imppaaminen voi aiheuttaa ähkyn eikä ole hyväksi hevosen yleiskunnolle.

Irtohypytys – Hevosen hyppyharjoittelu erikseen rakennetussa ”irtohypytyskujassa” ilman ratsastajaa.

 

J

Jaloluomi – Tumma suurikokoinen merkki hevosessa. Harvinainen.

Jalo pää – Siropiirteinen, kauniin muotoinen kuiva pää, jonka lihakset, suonet ja luusto erottuvat selvästi. Täysverisillä hevosroduilla on yleensä jalo pää.

Jalostus – Hevosjalostuksen tarkoituksena on tietyn hevosrodun tyypillisten ominaisuuksien säilyttäminen sekä suorituskyvyn parantaminen.

Jalustinhihnat – Hihnat, joiden varassa
jalustimet roikkuvat satulasta.

Jauhokuono – Valkoisia sekakarvoja turvan alueella.

Jockey – Laukkahevosen ratsastaja.

Joustavat askellajit – Hevosen on helppo lisätä (venyttää) ja koota (lyhentää ja nostaa) askeliaan.

Joutsenkaula – Ylälinjaltaan kovera ja
pitkä kaula, joka muistuttaa joutsenen
kaulaa.

Juoksutus – Hevosen harjoittaminen juoksutusliinassa. Hevonen liikkuu ympyrällä.

Juoksutusliina – Pitkä kangasliina, jota käytetään juoksutuksessa.

Jyrääminen – Raskaan rullan vetämistä esimerkiksi traktorin perässä. Tasoittaa maanpinnan möykyt.

Jännesuojat – Käytetään erityisesti esteratsastuksessa, suojaavat etujalkojen jänteitä takajalkojen kolhuilta hypyn alastulossa.

 

K

Kankikuolaimet – Kankivarrelliset kuolaimet, joita käytetään yhdessä bridong-nivelen kanssa. Ratsastaja pitelee molempien kuolainten ohjia käsissään.

Kantakirja – Kaikilla hevosroduilla on oma kantakirja, johon kirjataan rodun jalostukseen hyväksytyt orit. Myös tamman voi kantakirjata.

Kantapallo – Pyöreä osa kavion takaosassa.

Kapsoni – Riimu juoksutusta varten.

Karsina – Tallissa oleva hevosen ”huone”, jossa se voi vapaasti liikkua. Parsi eli pilttuu on takaseinätön ”parkkipaikka”, jossa hevonen joutuu olemaan kiinni sidottuna.

Kategoria – Ponit jaetaan kategorioihin säkäkorkeuden perusteella. Pienimmät ponit kuluvat A-kategoriaan, isoimmat D-kategoriaan.

Katrilli – Useamman ratsastajan musiikin tahtiin tehtävä ratsastusesitys.

Kavaletti – Pieni este.

Kaviokuume – Hevosen sairaus joka johtuu aineenvaihduntahäiriöstä.

Kaviopulssi – Kaviosta löytyy vuohisen kohdalta kaviopulssi eli sydämen syke.

Keltaiset läiskät – virtsa- ja lantaläiskät hevosessa tulevat siitä, jos hevonen makaa likaisten kuivikkeiden päällä.

Kengittäminen – Hevonen kengitetään, jotta estettäisiin kavion liiallinen kuluminen. Kaikkia hevosia ei kengitetä, sillä hevonen voi pärjätä hyvin ilmankin.

Keriä – Virheellinen askellustapa, jossajalka siirtyy vuohisesta tai polvesta sisäkauttakiertäen (jos koko jalka kaartaasisäkautta, liike on sisäkierteinen).

Kesäkarva – Keväällä hevosen karva vaihtuu kesäkarvaksi, joka on kevyempi ja lyhyempi kuin talvikarva.

Ketunravi (fox trot) – Diagonaalinen askellaji, jossa hevosen etujalat menevät käyntiä ja takajalat ravia. Askeleet ovat hyvin pitkiä. Missourinfoxtrotter osaa tämän harvinaisen askellajin.

Keventäminen – Ratsastaessa ravia yleensä kevennetään, eli ratsastaja ”nousee” satulasta joka toisella askeleella. Keventäminen helpottaa ratsastusta sekä rasittaa hevosen selkää vähemmän.

Kevyt istunta – Esimerkiksi esteellä noustaan kevyeen istuntaan, jotta hevosen selkä saa vapauden liikkua.

Kieltäytyminen – Hevonen kieltäytyy hyppäämästä estettä pysähtymällä sen eteen tai menemällä sen ohi.

Kiima-aika – Tammoilla toistuu kolmen viikon välein kiima-aika, jolloin tamma kiinnostuu orin seurasta ja on lisääntymishaluinen.

Kimo – Kimo hevonen voi olla alkujaan minkä tahansa värinen  hevonen, joka on alkanut vaaleta harmaan kautta valkoiseksi. Kuva: Bob Langrish

Kirjava – Peitinkarvassa on suuria valkoisia läikkiä ja jotakin muuta väriä.

Klippaaminen – Hevosen karvapeitteen ajelu koneella.

Korkea koulu – Korkea koulu poikkeaa tavallisesta kouluratsastuksesta niin, että siinä hevosen koulutusta jatketaan niin sanottuihin liikkeisiin maan yläpuolella. (esim. Levade)

Koukkupolvisuus – Sivulta katsottuna etujalka ei ole normaaliin tapaan suora, vaan hevonen seisoo ikään kuin polvet koukussa.

Kouluratsastus – Hienojen ja hallittujen liikkeiden ratsastaminen tähän tarkoitukseen koulutetulla hevosella. Kouluratsastus on oma kilpailulajinsa ja lisäksi yksi kenttäratsastuksen osalaji.

Kovakalvo – Hevosen silmän uloin kerros, joka on silmän etuosassa läpinäkyvää sarveiskalvoa.

Kuivikkeet – Karsinassa tai pilttuussa käytettävät aluset. Kuivikkeina voidaan käyttää olkia, sahanpuruja, lastuja tai turvetta.

Kuljetustauti – Pitkien kuljetusten aiheuttama tila, jossa hevonen stressaantuu niin, että sen vastuskyky laskee ja se voi saada lihaskipuja, vatsavaivoja tai kuumeen.

Kunto – Hevosen fyysinen kunto. Hyväkuntoinen hevonen on lihaksikas ja kiiltäväkarvainen. Ihoa voi helposti liikuttaa kädellä.

Kuolaimen vaikutuksen välttäminen – Hevonen välttää kuolaimen vaikutuksen nostamalla tai laskemalla päätään.

Kuonopiirto – Valkoinen merkki hevosen kuonossa.

Kür – Kouluratsastusluokka, jossa ratsastaja suorittaa itse suunnittelemansa ohjelman ja valitsee itse musiikin.

Kutominen – Ikävystynyt hevonen heiluttaa kaulaansa puolelta toiselle ja samalla siirtää painoaan etujalalta toiselle.  Tapa ei ole hyväksi, sillä se kuluttaa jalkoja.

Kuuma hevonen – Hevonen, jolla on  paljon energiaa ja joka kiihtyy helposti.

Kylmäverinen – Raskasrakenteinen hevonen. Esimerkiksi ponit ja suurin osa työhevosista ovat kylmäverisiä.

Käsi – Ratsastaja, jolla on ”kevyt käsi”, osaa hallita hevosta kevyellä kuolaintuntumalla.

 

L

Laidun – Ruohoa kasvava alue, joka on rajattu hevosen käyttöön.

Laidunhevonen – Hevonen, joka asuu yötä päivää laitumella.

Laukanvaihto – Laukan vaihtaminen toiseen, esim. vasemman laukan vaihtaminen oikeaan.

Laukka – Kolmitahtinen askellaji (vrt. neli).

Laukki – Ks. läsi.

Levade – Korkean koulun liike, jossa hevonen seisoo takajaloillaan vartalo kuitenkin melkein vaakatasossa.

Liinakko – Ks. rautias.

Loimivyö – Vyö, joka pitää loimen paikallaan.

Loinen – Sisäloiset elävät sisäelimissä, kuten suolistossa tai keuhkoissa (esimerkiksi madot). Ulkoloiset elävät hevosen karvapeitteessä (esimerkiksi täit).

Luimistelu – Kun hevonen on tyytymätön, se luimistaa eli kääntää korvansa taakse ja painaa ne lähelle niskaa. Hevonen voi kääntää myös muuten korvansa taakse, kun se kuuntelee takaa tulevia ääniä.

Luoda lannat – Lannan siivoaminen pois karsinasta.

Luuliika – Luuliika voi syntyä, jos hevonen on kolauttanut jalkansa esim. puomiin ja saanut ruhjeen.

Lähestyminen – Ratsukko ratsastaa esteelle.

Lämminverinen – Siro hevonen, yleensä ratsu- ja ravihevoset ovat lämminverisiä.

Lämmittelyrata – Kenttä, jolla ratsukot lämmittelevät ennen kilpailua.

Lämpöpintelit – kääritään varsinkin kovan rasituksen jälkeen hevosen jalkoihin edistämään verenkiertoa. Kutsutaan myös tallipinteleiksi.

Lännenratsastus – Amerikkalaisten karjapaimenien kehittämä ratsastustyyli.

Läsi – Valkoinen merkki hevosen päässä. Merkin koko vaihtelee. Voidaan sanoa myös laukiksi.

 

M

Marhaminta – Vanhahtava nimitys riimunarulle.

Martingaali – Hevosen apuohja, joka kiinnitetään ohjiin ja satulavyöhön ja laitetaan hevosen kaulan ympäri. Oikein säädettynä estää hevosta nostamasta päätä liika ylös.

Meloa – Virheellinen askellustapa, jossa jalka siirtyy vuohisesta tai polvesta ulkokautta kiertäen (jos koko jalka kiertää ulkokautta, liike on ulkokierteinen).

Monté – Raviratsastusta, jossa ohjastaja istuu satulassa eikä kärryillä.

Muoto – Tarkoittaa hevosen ryhtiä ja kokoamisastetta, kun hevonen liikkuu oikeaoppisesti ratsastajan avuilla.

Musta – Mustalla hevosella on musta karva, jouhet ja jalat, joita tosin aurinko voi haalistaa. Yksi hevosen perusväreistä. Kuva: Bob Langrish

Mustat jalat – Ruunikoilla ja esimerkiksi joillakin hallakoilla voi olla mustan harjan ja hännän lisäksi mustat jalat polvista alaspäin.

Muuri – Pystyeste, joka koostuu erillisistä osista, jotka on maalattu esim. tiilien näköisiksi.

Myötääminen (ohjista) – Ohjien löysääminen.

 

N

Naistensatula – Satula, jolla naiset ratsastivat ennen vanhaan. Naistensatulassa istutaan sivuittain.

Neli – Kun hevonen menee kiitolaukkaa laukka muuttuu nelitahtiseksi.

Nelitahtinen askellaji – Askellaji, jossa vain yksi jalka on kerrallaan maassa.

 

O

Ohjat – Kuolaimista ratsastajan käteen tuleva hihna, jonka avulla hän muiden apujen ohella hallitsee hevosta.

Oikea / vasen kierros – Ratsastuskentällä kuljetaan myötäpäivään (oikeaan, oikea käsi sisäkäsi) tai vastapäivään (vasempaan, vasen käsi sisäkäsi).

Okseri – Pituuseste, joka koostuu kahdesta peräkkäisestä, joko tasakorkeasta tai nousevasta esteen osasta.

Ori – Poikahevonen.

 

P

Passage – Passage on erittäin koottua ravia, korkein, ilmavin ja tahdikkain diagonaaliaskelein.

Passi – Erikoisaskellaji jota osaa mm. islanninhevonen. Nopea askellaji, jossa hevonen liikuttaa samanpuoleista etu- ja takajalkaa samaan aikaa eteenpäin. Voidaan sanoa myös peitsiksi.

Pelham – Kankikuolain, jossa on kaksi ohjien kiinnitysrengasta. Sen kanssa käytetään yleensä deltaohjia.

Peruskoulutus – Hevosen kouluttaminen tottelemaan ratsastajan apuja.

Piaffe – Kouluratsastusliike, jossa hevonen ikään kuin ravaa koottua ravia paikallaan.

Piehtaroiminen – Kun hevonen kieriskelee maassa, sitä kutsutaan piehtaroinniksi. Hevonen piehtaroi mm. kun se haluaa hoitaa itseään. Hevoset piehtaroivat usein samassa paikassa, jolloin lauman jäsenet tulevat saman hajuisiksi.

Pihatto – Pihatossa hevoset saavat vapaasti päättää ovatko ne sisällä vai ulkona tarhassa, sillä sisätilaan ei ole ovia vaan kulku on hevosille vapaa.

Pihtikinttu – Takaa katsottuna sisäänpäinosoittavat kintereet.

Pinteli – Pitkä side, joka kääritään hevosen jalkaan, suojaa iskuilta ja tukee jänteitä.

Piruetti – Kouluratsastusliike, jossa hevonen kääntyy takaosansa ympäri laukassa.

Plastron -  Kilparatsastusasuun kuuluva ”kaulus”.

Poni – Poniksi luokitellaan hevonen jonka säkäkorkeus on alle 148 cm.

Pohkeet – Ratsastajan jalat.

Profiili – Pään (erityisesti otsan ja nenänpiin) muoto sivusta katsottuna.

Puhkuri – Hevosten keuhkosairaus, vähän kuin astma.

Puissance – Esteratsastuksen erikoisluokka, jossa radalla on  4–6 estettä, joiden korkeus nousee este kerrallaan.

Pukki, pukittaminen – Hevonen laskee päänsä alas ja potkaisee takajalat ilmaan.  (Pukittaminen voi johtua vain pelkästä ilosta, tai energisyydestä. )

Puoliverinen – Ratsuhevonen, jonka suvussa on täysiverihevosta.

Puunpurija – Hevonen, joka nojaa yläetuhampaansa jonkin reunan päälle, avaa suunsa ja nielee ilmaa (imppaa).

Päistärikkö – Päistäriköllä hevosella sekoittuu valkoisia karvoja pohjaväriin, joka voi olla mikä tahansa. Ei vaalene vanhetessaan, vrt. kimo.

 

R

Rack – Nopea nelitahtinen askellaji, jota osaa amerikanratsuhevoset. Tyypillisesti etujalat nousevat korkealle.

Raippa –  Raippaa käytetään täydentämään pohjeapuja.

Rakenne – Hevosen ruumiin muoto ja mittasuhteet.

Raspaaminen (hampaat) – Hammaspiikit poistetaan raspaamalla eli vähän kuin hiomalla.

Ratsastaminen sileällä – lähinnä kouluratsastusliikkeiden ratsastaminen kentällä tai maneesissa, ei esteiden hyppäämistä.

Ratsukko – Hevonen ja ratsastaja.

Rautias – Rautiaan värisellä hevosella on ruskea karva, jouhet ovat samanväriset tai vaaleammat. Rautias on hevosen perusväri (muita ovat musta ja ruunikko). Kun rautiaalla on valkoiset jouhet sitä kutsutaan liinakoksi. Kuva: Bob Langrish

Ravi – Kaksitahtinen askellaji, jossa vastakkaisen puolen etu- ja takajalka osuvat yhtä aikaa maahan.

Rekisteritodistus – Todistus siitä, että hevonen on rekisteröity. Suomen Hippos pitää Suomessa rekisteriä hevosista ja poneista. Myös sekarotuiset ja suvultaan tuntemattomat hevoset rekisteröidään.

Remontti – Koulutusvaiheessa oleva hevonen.

Riimu – Riimu eli tallipäitset, joihin ei kuulu kuolaimia ja joita käytetään hevosta talutettaessa ja sidottaessa kiinni.

Riimunaru -  Köysi tai ketju, joka kiinnitetään riimuun talutusta ja kiinnisitomista varten.

Rinnanympärys – Hevosen rungon ympärysmitta satulavyön kohdalta.

Rintaremmi – Rintaremmi kulkee hevosen ryntäiden yli, ja se kiinnitetään satulan eteen kummaltakin puolelta. Se estää satulaa luisumasta taaksepäin ja sitä käytetään mm. maastoratsastuksessa ja estekilpailuissa.

Risteytyshevonen/-poni – hevonen, jonka sukupuussa on eri rotuja.

Ristilaukka – Kun etujalat menevät oikeaa laukkaa ja takajalat vasenta laukkaa tai päinvastoin.

Rivi – Hevosen sairaus joka voi aiheuttaa hankalasti parannettavia haavoja vuohisiin.

Rotuhevonen/poni – Hevonen tai poni, jonka vanhemmat ovat samanrotuisia, ja joka on kirjattu roturekisteriin.

Ruumiinlämpö – Hevosen normaali ruumiinlämpö on n. 37–38.5 astetta.

Ruuna – Kastroitu ori. Ruuna ei voi jatkaa sukua.

Ruunaaminen – Ruunauksessa eli kastraatiossa eläinlääkäri poistaa orin kivekset, jolloin siitä tulee lisääntymiskyvytön. Tämä myös rauhoittaa hevosta, sillä se vähentää orien sukupuolihormoneja.

Ruunikko – Ruskeakarvainen hevonen, jolla on mustat jalat ja jouhet, yksi hevosen perusväreistä. Kuva: Bob Langrish

Ruunivoikko – Ruunivoikolla on kellertävä karva ja mustat tai tummaruskeat jalat ja jouhet. Sen pohjaväri on ruunikko. Kuva: Bob Langrish

Ruununraja – Alue, joka sijaitsee kavion ja sen yläpuolella olevan ihon välissä.

 

S

Sarjaeste -  Este jossa on kaksi tai useampi erikseen hypättävää osaa.

Satulahuopa – Satulan ja selän väliin laitettava huopa.

Satulavyö – Leveä remmi, joka pitää satulan paikallaan.

Satuloida (suitsia) – Laittaa satula (tai suitset) hevoselle.

Sekaestelaukka – Laukkakilpailu, jossa on risuesteet.

Sianselkä – Kolmesta osasta koostuva este, jossa keskimmäinen osa on ylimpänä.

Siima – Tumma selkäjuova, joka alkaa usein jo niskasta ja kulkee hännäntyveen saakka. Esim.  vuonohevosilla on aina siima.

Siittola – Hevosten jalostamiseen erikoistunut talli.

Sinimailanen – Laitumella kasvava kasvi, josta hevoset yleensä pitävät.

Slow gait – Nelitahtinen, hidas, passin tapainen askellaji, jota esiintyy amerikanratsuhevosilla.

Sudenhammas – Poskihampaiden vieressä oleva pieni hampaantynkä.

Suka –  Sukia on kolme erilaista:

1) Metallisualla poistetaan lika ja irtokarvat pehmeästä harjasta. Sillä ei harjata hevosta.

2) Kumisualla irroitetaan kuivunut kura ja irtokarvat hevosesta.

3) Muovisukaa eli piikkisukaa käytetään kuivuneen mudan ja irtokarvojen poistoon.

Suolakivi – Suolakiveä nuolemalla hevonen saa suolaa. Siinä voi olla myös kivennäisiä tai hivenaineita.

Suppuasento – Haja-asennon vastakohta.

Suppuvarpaisuus – Hevosen kaviot ovat sisäänpäin kääntyneet.

Säde – Kolmionmuotoinen sarveisainemuodostelma hevosen kaviossa. Toimii iskunvaimentimena ja pumppaa verta jalkaan.

Sähköpaimen – Yleensä verkkovirralla tai akulla toimiva virtalähde, jolla metallilankaa sisältävään aitanauhaan saadaansähköä.

Säkäkorkeus – Hevosen korkeus, mitataan maasta sään korkeimpaan kohtaan.

 

T

Taivutuskoe – Koe, jolla tutkitaan hevosen mahdolliset jalkaviat.

Takominen – Hevosen takajalat lyövät etujalkojen kannoille hevosen liikkuessa.

Talvikarva – Kesän jälkeen hevosille kasvaa tiheämpi ja pidempi talvikarva, joka lämmittää hevosta enemmän.

Tamma – Tyttöhevonen.

Tarha – Aidattu alue, jonne hevoset viedään ulkoilemaan.

Ternimaito – Kun varsa syntyy, emän maito on ensimmäisinä päivinä ternimaitoa, joka sisältää tärkeitä vasta-aineita, jotka imeytyvät varsan suolistoon.

Tilsa – Kengitettyihin kavioihin tulee talvella tilsoja eli lumipaakkuja, jotka hankaloittavat hevosen kävelyä. Kutsutaan myös nimellä tiera.

Trippeli – Nouseva pituuseste, joka koostuu kolmesta osasta.

Traileri – Autolla vedettävä perävaunu, jossa hevoset voivat matkustaa.

Tummaluomi – Pieni tumma täplä hevosessa.

Turvajalustin – Turvajalustimessa on ”kumilenkki”, joka aukeaa jos ratsastaja tippuu hevosen selästä. Turvajalustin estää ratsastajan juuttumisen jalustimeen.

Turvaliivi – Turvaliivi suojaa selkää, selkärankaa ja sisäelimiä tipumisen sattuessa.

Täysiverinen – Arabialainen täysiverinen ja englantilainen täysiverinen ovat täysiverisiä. Se tarkoittaa, että rodun verilinjoissa ei ole vaikutuksia muista roduista.

Töltti – Erikoisaskellaji, jota osaa mm.  islanninhevonen ja tennesee walker. Töltti on nelitahtista ja ratsastajalle mukavaa ja tasaista.

 

U

Uusinta(kierros) – Uusintaa käytetään joissain esteratsastuksen arvostelumenetelmissä perusradalla. Vähiten virhepisteitä saaneiden paremmuus ratkaistaan uusinnassa.

 

V

Valjakko – Hevonen, ajaja sekä reki tai kärryt.

Valkoviiva – Kavion osa.

Varsa – Hevosen lapsi.

Varsapiki – Varsan ensimmäinen uloste.

Varusteet – Satula, suitset ja muut varusteet, joita hevoselle puetaan ennen ratsastusta tai ajoa.

Vastalaukka – Vastalaukaksi kutsutaan sitä, kun hevonen menee oikeaa laukkaa vasempaan ratsastaessa tai vasenta laukkaa oikeaan ratsastaessa.

Vetosolmu – Kutsutaan myös paniikkisolmuksi. Hevoset kiinnitetään yleensä tällä solmulla, koska solmu avautuu helposti yhdestä narusta vetämällä, jos hevonen saa paniikin.

Vihkotalli – Vihkoon tehtävä talli, mutta monilla vihkotalleilla on myös kotisivut.

Vieroitus – Vieroitus tarkoittaa varsan ”etäännyttämistä” emästään.

Vikellys – Voimistelua hevosen selässä.

Vikellysvyö – Nahkavyö, jossa on kaksi kahvaa käsille, ja jota käytetään vikellyksessä satulan sijasta.

Vipuvarsi, kankivarsi – Esimerkiksi kankikuolaimessa oleva pystysuora varsi.

Virtuaalitalli – Netissä toimiva kuvitteellinen talli. Tallilla voidaan esim. pitää tunteja tai kisoja, hoitaa hevosia tai kasvattaa jotakin rotua.

Voikko – Voikolla on luonnonvalkoinen tai kellertävä karva ja vaaleat, kellertävät tai harmaat jouhet. Voikon pohjaväri on rautias. Kuva: Bob Langrish

Voila (myös voilokki) – Satulahuovan vanha nimitys.

Voltti – Ympyrän muotoinen, mutta pienempi kuvio ratsastusradalla.

Vuohiskarvat – Vuohisen takaosissa kasvavat karvat. Erityisen pitkät kylmäverisillä hevosilla, esim. shirehevosilla.

Vuokratalli – Talli, jossa hevoset asuvat vuokralla eli niiden omistajat maksavat karsinapaikasta kuukausimaksun. Täysihoito tarkoittaa, että kuukausimaksuun sisältyy hevosen ruokinta, tarhaus ja karsinan siivous sekä muu hoito sopimuksen mukaan.

Väistöt – Esimerkiksi pohkeenväistö, eli hevonen väistää pohjetta ja liikkuu sivulle.

 

X

X – Angloarabin lyhenne.

XX – Englantilaisen täysverisen lyhenne.

 

Y

Yksivärinen – Hevonen, jossa on vain yhtä väriä (pään ja jalkojen merkit sekä jouhet voivat kuitenkin olla muun väriset).

Yleishevonen – Monikäyttöinen hevonen, joka soveltuu esimerkiksi sekä ratsastukseen
että ajoon.

Yliastunta – Takajalat astuvat etukavioiden
jälkien yli.

Ylälinja – Hevosen ruumiin ”yläviiva”,
joka alkaa korvien välistä ja päättyy hännäntyveen.

Yönsilmä – Sarveisainetta oleva kasvannainen hevosen jalkojen sisäpuolella.

 

Ä

Ähky – Hevosen vatsakipuja kutsutaan ähkyksi. Ähky johtuu ruoansulatuselimistön häiriöstä ja voi olla hengenvaarallinen. Ähkyinen hevonen pyrkii usein makuulle piehtaroimaan, mutta sinne sitä ei pidä päästää. Sen sijaan ähkyistä hevosta talutetaan, kunnes eläinlääkäri saapuu paikalle. Ähkyjä on erilaisia, esim. kaasuähky tai ummetusähky.