Mandy saa hevosen
Kirjailija: Lurlene McDaniel 
On Mandyn kolmastoista syntymäpäivä, kun hänen unelmansa toteutuu – hän saa oman hevosen! Mutta miksi paras ystävä, Laura, ei vaikuta onnelliselta Mandyn puolesta? Myrskypilviä kaverusten taivaalle nostaa myös David, josta molemmat ystävykset haaveilevat… Vasta vakava onnettomuus saa tytöt ymmärtämään ystävyyden arvon, mutta onko silloin jo liian myöhäistä?
Katkelma äänikirjasta:
Sisällä tallissa Mandy katseli hevostaan. Solana de Omega. Mandy ei ollut eläessään nähnyt mitään yhtä kaunista. Solanalla oli kaikki hienot paso fino -rodun piirteet: lyhyet, kärjistään sisäänpäin kääntyneet korvat, isot ja lempeät silmät. Paksu kaula kaartui kauniisti. Väriltään se oli ruunivoikko: peitinkarva oli tumman kellertävää, harja, häntä ja jalat olivat mustat.
– Voi isä, se on aivan ihana, Mandy kuiskasi. Solana tuli uteliaana lähemmäs karsinan ovea, ja Mandy silitteli sen pehmeää turpaa.
Mandyn isä näytti tyytyväiseltä ja sanoi: – Kultaseni, se on hieno pikku hevonen. Paso finot ovat hyvin lauhkeita. Toisinaan ne käyttäytyvät kuin koiranpennut eivätkä niin kuin hevoset. Se seuraa sinua kaikkialle, kun se kerran on kiintynyt sinuun. Ne ovat myös hyvin älykkäitä.
– Saanko ratsastaa sillä heti? Mandy kysyi tohkeissaan. Sitten hän huomasi pettymyksekseen jotain. – Voi ei, eihän minulla ole mitään varusteita. Mandy tiesi, kuinka kalliita satulat ja suitset olivat.
– Tämäpä onkin paras juttu paso finossa, hänen isänsä sanoi. Solanaa voi ratsastaa naruriimulla. –Tuossa, sujauta tuo sen päähän. Mandyn isä osoitti riimua, joka roikkui naulassa karsinan vieressä.
Mandy avasi karsinan oven, pujotti riimun hevosen päähän ja talutti sen ulos. Isä auttoi Mandyn Solanan selkään. – Rohkeasti vain, Mandy. Anna sille pitkät ohjat.
Mandy maiskautti kevyesti, ja Solana lähti pehmeään, luonnollisen rauhalliseen käyntiin.
Jonkin aikaa ratsastettuaan Mandy ei voinut olla ihmettelemättä, miten tasaista Solanan käynti oli. Ei ollenkaan niin täristävää kuin joillain muilla ratsuroduilla, vaan pehmeää ja soljuvaa. Samassa Mandy näki ystävänsä Lauran nojailevan tuttuun tapaansa laitumen aitaan. Hän nykäisi kevyesti vasemman puoleisesta ohjasta. Solana reagoi siihen välittömästi ja lähti kulkemaan aitaa kohti. Mandy pysäytti hevosen Lauran eteen. – Mitäs sanot? Tämä on Solana. Eikö se olekin kaunis? Mandy kysyi innoissaan.
– Ihan ok, Laura vastasi. – Mutta eikö se ole vähän kitukasvuinen?
19 vastausta ja "Mandy saa hevosen"
Vastaa
Enter text here
Enter text here
Se yllätys minkä voi käyttää nenää, on nenäliinat
Repesin sille :3
Oon kakkos luvussa
Kuuntelen sitä parhaillaan ( Mandy saa hevosen )
sori noita kirjotus virheitä… no niitähän on kaikilla:)
Mä odotan innolla tota pakettia koska haluun kuunnella jo ton Mandy saa hevosen ja sit haluun tietää pikä toi yllätys on voi käytää nenään…?
uuu… ootan aina innolla seuraavaa pakettii ja tota!
toi on varmaa hyvä en malta odottaa
moi kaikki tykkääkö joku tääl siitä pennygirl nimestä
millon sen paketin pitäis tulla olisin vaa kysyny:)
Saa kysyä
. Tulee maaliskuun alussa.
Kivaa viikonloppua!
Niina
moro
Olen samaa mieltä superviirun kanssa =)
Mä tykkään ääni kirjoista,mutta mun yks vanha äänikirja (ääni menneisyydestä) on mennyt hukkaan…
se oli mun lemppari
Minä itse pidän äänikirjoista, ja kuuntelen mielelläni niitä
samoin!
Kuulostaa hyvältä! Harmi vaan, että en saa tilata tätä pakettia!
Olisi kiva, jos levyt eivät olisi Mp-3 levyjä, koska talossamme ei ole yhtään laitetta, joka pyörittäisi niitä. Niin on varmaan monella muullakin! Hyviä kuuntelu hetkiä muille! 
Kuullostaa hyvältä!
Lukisin tän kyllä mielummin kirjana kuin kuuntelisin jonain ihme kuunnelmana. :———( Eipä tuu tääkään kuunneltua sitten.
En malta odottaa että saan tuon käsiini!