Mustangijoki 3: Sydänsuruja

Kirjailija: Sharon Siamon

Winchesterien kaksostytöt ovat kuin kaksi marjaa – tai kuin yö ja päivä, jos sikseen tulee. Liv kauhistuu kuullessaan, että heidän on ehkä lähdettävä isovanhempien Lucky Star -tilalta takaisin kotiin. Sophie puolestaan unelmoi helposta kaupunkielämästä. Mutta miten käy lähdön, kun vuorille ilmestyy hämäräperäistä porukkaa? Uusia käänteitä on luvassa kaikilla rintamilla, kun Livin apuun rientää Sophien salainen ihastus, cowboy Shane.

Katkelma kirjasta:

– Tee parhaasi! Liv Winchester kuiskasi hevosensa Cactus Jackin silkinsileään korvaan. – Meidän on pakko päästä joukkueeseen! Cactus Jack nyökäytti päätään ihan kuin olisi halunnut sanoa, että se toteuttaisi tytön kaikki pyynnöt koko sielullaan ja sydämellään.

Liv vilkaisi oikealle puolelleen, missä Dayna Regis jutteli naurusuin koeratsastukseen jonottavien tyttöjen kanssa. Daynaa ei jännittänyt! Hän oli varma, että hänet oli jo valittu Rattlesnaken ratsastajien paraatijoukkueeseen. Hän oli kulmakunnan suosituimpia tyttöjä, ja hänen palominonsa Champagne oli upean näköinen.

Liv tiesi, että Rattlesnaken ratsastajat ottaisivat vain kaksi uutta jäsentä. Yhden tytön hevonen oli kuollut ähkyyn, toinen tyttö oli muuttanut pois. Joukkueeseen kuuluminen oli menestyksen merkki Rattlesnake Bendissä, pienessä arizonalaiskaupungissa. Liv oli päättänyt päästä joukkueeseen, vaikka olikin muuttanut seudulle vasta hiljattain.

Kukaan ei ollut tullut juttelemaan hänelle, kun hän oli ottanut Cactus Jackin pois trailerista rodeokentällä. Eikä Liviä otettu mukaan hauskanpitoon, kun muut tytöt satuloivat hevosensa ja verryttelivät kentällä. Nyt kun seisottiin rivissä odottamassa musiikin alkamista, yksinäisyys nosti palan Livin kurkkuun niin kuin monasti ennenkin.

– Missä kaksossiskosi on? Dayna kääntyi kysymään Liviltä. – Luulin, että sinä ja Sophie teette kaiken yhdessä.

– Emme ole siamilaisia kaksosia! Liv puri huultaan ärtyneenä. – Emme pidä kaikista samoista asioista. Sophieta ei kiinnosta paraateissa ratsastaminen.

– Viisas valinta. Noilla isoisänne hevosilla kannattaisikin pysyä maastopoluilla. Dayna katsoi Cactus Jackia siroa nenänvarttaan pitkin. – Uskotko tosiaan, että joukkueeseen otetaan tuommoisia karjaponeja? Turha luulo. Hän vilkaisi hevosrivistöä. – Näyttää paremmalta, jos joukkueen hevoset ovat samankokoisia.

– Nyt meidän on kerta kaikkiaan pakko päästä joukkueeseen, Liv mutisi Cactus Jackille. – Vaikka vain siksi, että saamme pyyhittyä tuon omahyväisen hymyn pois Daynan naamalta. Cactus Jack oli porukan paras hevonen: se oli espanjalaisvalloittajien ratsujen jälkeläinen, joten sen perimässä oli arabialaista täysiveristä ja berberinhevosta. Liv tunsi poskiensa punoittavan kiukusta. Hän sulki Daynan loukkauksen pois mielestään, suoristautui satulassa ja kuvitteli mielessään monimutkaisen katrillin, jonka he esittäisivät ihan pian.

Musiikki pauhasi kaiuttimesta, kun Liv painoi stetsoninsa syvemmälle päähänsä karheiden, tummien hiustensa päälle.

Hän taputti Cactus Jackin lämpimänruskeaa kaulaa saadakseen itse rohkeutta.

– Nyt mennään, kaveri.

Cactus Jack pärskähti hiljaa kuin vakuuttaen, että kaikki sujuisi hyvin. Vieressä oleva Champagne heilautti päätään ja kuopaisi hiekkakenttää.

Dayna yritti rauhoitella tammaansa.

– Ei hätää, ota iisisti. Tämä johtuu musiikista! hän selitti Liville. – Champagne ei pidä siitä.

Selityksiä Daynalta kyllä löytyi, Liv ajatteli. Totuus oli, ettei Champagne ollut läheskään yhtä hyvin koulutettu kuin Cactus Jack. Daynan vanhemmilla oli hieno Silver Spurin ranchimajatalo ja kylpylä. Se sijaitsi Livin isovanhempien Lucky Star -tilan naapurissa. Sukupolvien ajan perheet olivat kinastelleet maasta ja vedestä.

Liv ja Sophie eivät olleet edes käyneet tilalla ennen viime kevättä, koska heidän isänsä oli vihannut aavikkoa ja kieltäytynyt vierailemasta siellä. Liv oli rakastunut Lucky Stariin ensi näkemältä. Kun isoäiti oli joutunut Tucsonin kaupunginsairaalaan leikkaukseen, Liv oli ilomielin jäänyt hoitamaan ranchia Sophien ja äitinsä kanssa. Nyt näytti siltä, että he olisivat täällä syksyyn asti. Livillä oli kesäksi suuria suunnitelmia, joista yksi oli Rattlesnaken ratsastajien jäseneksi pääseminen.

Musiikki voimistui. Kentän toisessa päässä valmentaja antoi merkin ja huusi ”Hep!”. Ratsukot ravasivat parijonossa kentälle. Liv ja Dayna olivat kolmantena. Vauhdin kiihtyessä parit nostivat laukan, kääntyivät keskellä rataa eri suuntiin ja jatkoivat laukassa uraa pitkin. Liv huomasi, että Daynalla oli vaikeuksia pitää Champagne kurissa. Hän oli taitava ratsastaja, mutta Champagne osasi olla hankala. Kun he tulivat toisiaan vastaan kentän päässä, tamma heitti äkäisen pukin ja loikkasi oikealle. Dayna lensi selästä kuin leppäkeihäs. Hän mätkähti maahan suoraan takana tulevan ratsukon eteen.

Ennen kuin Liv ehti ajatella, Cactus Jack kääntyi salamannopeasti ja alkoi paimentaa lähestyviä hevosia pois rähmällään makaavan Daynan läheltä.

Seurasi hetkellinen kaaos, kun ratsukot hajaantuivat kaikkiin ilmansuuntiin ja sekasorron keskellä valmentaja jakeli käskyjä ja auttoi järkyttynyttä Daynaa jaloilleen.

– Voisitko ottaa hänen hevosensa kiinni? valmentaja sanoi Liville. Kentällä nelistävä Champagne etsi pakotietä ja sai kaikki muut lakoamaan pois tieltään.

– Napataan se, Jack! Liv käänsi Cactus Jackin ympäri kohti pakenevaa tammaa. Ruuna ei tarvinnut muuta kehotusta. Se paimensi Champagnen näppärästi nurkkaan, ja kun tamma yritti juosta toiseen suuntaan, se tukki tien. Tuota pikaa Champagne tajusi paon mahdottomaksi ja pysähtyi. Cactus Jack meni lähemmäs, rauhoitti hevoskaveriaan ja antoi niin ymmärtää, että se oli turvassa.

– Hyvää työtä. Valmentaja tarttui Champagnen ohjiin ja viittilöi Daynaa hakemaan hevosensa.

Kasvonsa tahrinut Dayna käveli jäykästi eivätkä lanteet keinuneet askelten tahdissa kuten yleensä. Hän otti ohjat.

– Ikävä kyllä tammasi kaipaa koulutusta, ennen kuin se on valmis joukkueeseen. Valmistaja pudisteli päätään ja kääntyi Livin ja Cactus Jackin puoleen. – Mutta tämä kaveri on huippu. Vähän pienihän se on, mutta voimme laittaa sen Crustyn pariksi. Nainen osoitti kimoa arabianhevosta kentän toisella laidalla. – Ruunasi reagoi tänään tavalla, joka näyttää hyvää esimerkkiä muille hevosille. Se pääsee tiimiin ja sinä myös, Liv. Onnittelut.

Liv ei rohjennut katsoa Daynaa. Hän ratsasti kentälle muiden ratsukkojen luo onnesta pakahtumaisillaan.

Koeratsastuksen jälkeen hän jäähdytteli Cactus Jackia käynnissä, ennen kuin sitoi sen trailerin sivulle ja täytti heinäverkon. Vähän ajan kuluttua Lucky Starin auto tulla töyssytteli möykkyiselle kentälle.

Liv juoksi vastaan, koska hän halusi kertoa hyvät uutiset heti äidille ja Sophielle.

Jess Winchester peruutti auton trailerin kiinnityskoukun eteen ja tuli ulos kuljettajan ovesta. Hän oli kaksostyttöjensä tavoin pitkä ja siro, ja hänelläkin oli tummat hiukset ja ruskeat silmät.

– Äiti! Odota, kun kerron –.

Liv vaikeni epävarmana, sillä äidin ilme sai hänet jähmettymään.

–      Mitä nyt? Liv henkäisi. – Onko mummille tapahtunut jotain?