Vierailulla Santa Marian hevoskodissa
Arvatkaapa, mikä otuksista meitä on ensimmäiseksi vastassa, kun minibussimme kaartaa hevoskodin pihaan? No tietysti, suuri ja mahtava dobermanni Pepito. Hevoskodin omistaja 
Concordia kertoo, että Pepitolle kuuluu oikein hyvää, sillä sille on vissiin vihdoin löytynyt oikea lääke, jolla sen omituinen verenvuototauti saadaan talttumaan. Pepito on juuri niin ystävällinen kuin lehden jutuista on tullutkin ilmi ja tavattoman perso rapsutuksille. Kuvassa se on parkkeeranut ruotsalaisen hevostoimittajan hellittäväksi.
Toinen meistä erityisen kiinnostunut eläin on kolmijalkainen Flaca-kissa. Se seuraa meitä koko vierailumme ajan ja maukuu kovaäänisesti, kunnes pääsee paijattavaksi.
Santa Marian hevoskodissa toipuu noin parikymmentä hevosta eikä uusille tulokkaille ole tilaa, ennen kuin entisille löydetään uusia koteja. Kuvan suloinen shettis saa kuljeskella hevoskodin aidatulla pihamaalla vapaana. Kaverin polvinivel on pahasti turvonnut, koska pikku heppa on laitettu kantamaan liian raskasta taakkaa. Tapasimme myös “villitamma” Serenatan, jonka vaikeasta pelastuksesta kerrottiin lehdessä 9. Concordia kertoi iloisena, että Serenata voi jo hiukan paremmin ja sen vihamielisyys ihmisiä kohtaa on vähän laantunut!
Hevoskodin pyörittäminen ei ole helppoa hommaa, ja itse pelastustyön lisäksi Condia ja hänen siskonsa Virginia käyvät koko ajan raskaita oikeustaisteluja eläintenoikeuksien puolesta ja yrittävät opettaa varsinkin lapsia kohtelemaan eläimiä paremmin. Kulttuuri ja asenteet muuttuvat hitaasti, mutta toivoa on ilmassa! Ja hetket, jolloin jo menetetyksi luultu hevonen voimistuu ja saa taas elämästä kiinni, antavat niin suuren kiitoksen, että se auttaa jaksamaan.
Vierailun lopuksi tapaamme Santa Marian pienen kuningattaren, Reina-varsan, josta hevoskodin jutut alun perin alkoivat. Pikkuisesta on kasvanut jo iso neiti, jolla näyttäisi olevan paljon omaa tahtoa – ihan niin kuin kuningattarella kuuluukin olla 
.
Santa Maria -jutut jatkuvat tulevissa lehdissä. Uudet jäsenet voivat lukea vanhat Santa Maria –jutut kotisivujen Talli-valikon (ja sieltä Pollux auttaa) alta.
T. Niina
9 vastausta ja "Vierailulla Santa Marian hevoskodissa"
Vastaa
Enter text here
Enter text here
mul on ainaki neljä ponia sit mul on neljä heppaa!!! USKO TAI ÄLÄ!
ai nii ja se eka video kommentoikaa
mun ponin nimi o zadon
mun ponin voi kattoo you tubesta te löyätte sen ku laitatte you tubeen zadon poni
mua itkettää aina yks kappale se o nii hyvä yks anna abreun stereo kappale
voi tuo viimeinen hevonen on kuin yksi risteytys poni ja sillä on ihan samallainen kuu ostsassa kuin tuolla kuvassa olevalla hevosella
Mä meen hiihtolomalla espanjaan, aion ehkä yrittää käydä sie jos sinne pääsee.
Voi miten kivaa
Olisi itse kiva myös nähdä se “neito” 
Ja sitten se shettis… Haa… Miten ihanaa! Ei voi kuvitellakaan että miten niille on oikeasti käynyt. Kun niitä on rääkätty 
No toivottavasti Santa Marian- kotilaiset ovat pian terveitä ja pääsevät ihanille (ei rääkkääjille) Omistajien luokse 
Vautsi, oli varmaan hienoo käydä siellä. Nää tarinat on tosi koskettavia ja oon tosi ilonen et pollux auttaa Santa Mariaa. Toivomme kaikki hyvää eläimille nyt ja aina ! (-:
En tiedä saiko tätä kommen toida mutta minusta tämä oli ihanasti kerrottu. Minä haluaisin kovasti auttaa noita eläin rassukoita mutta ne ovat vain liian kaukana. :,( Toivottavasti nuo eläimet löytävät hyvät kodit. Toivotan kaikkea hyvää noille Santa Marian hevoskodissa asuville eläimille ja sinne tuleville hyvää loppu elämää.